NUORET JA ELÄKELÄISET TÄRKEÄ VOIMAVARA

Meillä Suomessa on pitkät perinteet tasa-arvo - ja ihmisoikeuskysymyksissä. Kärkkäästi olemme tarjoamassa ajatuksiamme ja toimintamallejamme näissä asioissa myös toisten maiden käyttöön samalla kun tuomitsemme niissä tapahtuvat ihmisoikeuksien loukkaukset mm vähemmistökansallisuuksia tai toisinajattelijoita kohtaan.

Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että suomalainen virkamies, jonka tehtävänä on valvoa kansalaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta lain edessä, ehdottaa äänioikeuden epäämistä tietyiltä ikäryhmiltä. Tällainen nuoriin ja eläkeläisiin kohdistuva kansalaisoikeuksien rajoittaminen on ikäsyrjintää ja loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.

Pirkko K. Koskinen haluaisi poistaa äänioikeuden sellaisilta ryhmiltä joiden hän katsoo olevan hyödyttömiä. Ehkä hän on täysin tietämätön siitä, että eläkeläiset tuottavat yhteiskunnalle suuren määrän sellaisia palveluita, joita yhteiskunta ei koskaan pystyisi tuottamaan eikä niiden käyttäjät kustantamaan.

Monet niistä, jotka Koskisen mukaan "maksavat viulut" tarvitsevat eläkeläisiä huolehtimaan lapsista, jotta voisivat käydä työssä. Etenkin naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon riippuu varsin usein siitä voivatko isovanhemmat osallistua lasten hoitoon. Taloudellisesti parempina aikoina tapahtui tulonsiirtoa eläkeläisille, jotka nyt joutuvat usein rahallisestikin tukemaan nuorempaa sukupolvea ja lastensa perheitä. Vaikka yhteiskuntamme on kehittynyt tasa-arvoiseen suuntaan, ei työ- ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan yhteensovittaminen tyydyttävällä tavalla ole edelleenkään mahdollista.

Kansaneläkelaitoksen laskelmien mukaan ainakin 120 000 vanhusta hoidetaan kotona jonkun omaisen toimesta. Kolmasosa näistä omaishoitajista on miehiä. Korvaus hoitajalle on kovin alhainen, keskimäärin 1500 markkaa kuukaudessa, mutta yhteiskunnalta säästyy laitospaikkoina tällä tavalla hyvinkin suuria summia. Hyvin monet eläkeläiset toimivat kansalaisjärjestöjen kautta tai yksityisesti iäkkäiden ja sairaiden tukihenkilöinä ja ystävinä, käyvät tervehtimässä, avustavat heitä ostoksilla tai ulkoiltaessa. Eräässä eläkeikäisistä naisista tehdyssä pohjoismaisessa tutkimuksessa onkin laskettu että 65-75 vuotiaat naiset tuottavat enemmän palveluita yhteiskunnalle kuin mitä he käyttävät.

Elämänkokemuksellaan eläkeläiset edustavat usein laajempaakin näkemystä kuin hyvin tiiviisti vielä työssä kiinni olevat. Tätä seikkaa ei aina osata länsimaisissa kulttuureissa arvostaa.Ihmisen elämänkaaressa on jokainen ikä yhtä tärkeä ja jokaisella yksilöllä oma tehtävänsä juuri tietyn ikäisenä. Yksilön kunnioitus on tasa-arvon lähtökohta. Niin nuoret kuin eläkeläiset ovat tärkeä voimavara ja vain heidän kanssaan voimme edistää kansalaisyhteiskunnan kehittymistä myönteiseen suuntaan.

Laura Finne-Elonen

NYTKIS ( Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganistationer i Samarbete)
Puheenjohtaja.
Sipoo 

Hörs människans röst på EU:s regeringskonferens?
-Vasabladet mars1996

Försämras kvinnornas ställning i Peking
-HBL Under strecket augusti 1995 1/4, 2/4, 3/4, 4/4

Familjens år - barnets år?
-Vasabladet maj 1994

Mannen med papperskassen -Vasabladet 8.91994

Familjen ger styrka
-HBL 9.5.94 Under strecket

Minun Topeliukseni
-Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti Pirta 1/1998

Ministeriö syrjäytti naiset Emu-työryhmästä
-Mielipidesivut Helsingin sanomat 15. tammikuuta 1997

Naisten osuus maanpuolustustyössä
-Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
-Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996:

Työntekijöille samat mahdollisuudet
-Hs mielipidesivu 19.8.1995

Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
-HS Mielipidesivu 10.9.1994

Kenelle lapset kuuluvat?
-Iltasanomat 13.5.1994

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
-Lastenkulttuuri-
julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94

Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet - Mistä Pekingissä on kyse?

Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä
-STAKES: Dialogi : Lapsi ja tiede