Topeliuksen työhuoneessa Björkuddenissa

"Jo lamppu sammui, kirkas yö on syvän-hiljainen, ja sylist´aikain havahtuu nyt parvi muistojen, kuin juovat taivaan sinessä, niin tarut lentävät, ja kaipuu täyttää sydämet niin kumman lämpimät."

Zachris Topeliuksen ihana runo Linnunrata on suosikkini. Sen alkusäkeet jo virittävät mieleen värisevän odotuksen - Topeliuksen taito synnyttää muutamalla säkeellä vahva tunnelma oli mestarillinen. Topeliuksen tuotannossa minua kiehtoo myös hänen sujuva tapansa kirjoittaa, hänen mielikuvituksensa ja monipuolisuutensa. Topelius oli 1800-luvun tärkeimpiä kirjailijoitamme ja keskeinen yhteikunnallinen vaikuttaja. Hänen vaikutuksensa on havaittavissa hyvin monella alalla vielä tänäkin päivänä. Erityisesti arvostan kaikkea mitä hän teki kaksikielisyyden, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksi.

Topeliuksen naiskuva oli moderni ja naisten asema oli hänelle tärkeä. Jo väitöskirjassaan hän käsitteli muinaissuomalaisten avioliittohistoriaa ja naisen asemaa. Hän kannusti naisia opiskelemaan ja vaati heille mahdollisuutta yliopisto-opiskeluun ja akateemiseen uraan. Topelius oli myös mukana perustamassa ainakin kahta naisyhdistystä (Helsingfors Fruntimmerförening ja Suomen Naisyhdistys) ja toimi näiden toimeenpanevana sihteerinä yhteensä parikymmentä vuotta.

Lapsuuteni Topelius-kuva muotoutui osittain isoisäni Gunnar Finnen veistämän Topelius-patsaan "Taru ja totuus" kautta. Tästä Esplanadin puistossa sijaitsevasta patsaasta syntyi aikoinaan Suomen ensimmäinen näköispatsaskiista. Sitä pidettiin myös säädyttömänä 1930-luvun Helsingissä: Isoisäni oli kuvannut Topeliuksen aatemaailmaa ja tuotantoa kahdella alstomalla muusalla, joista toinen pitää kädessään sadun lintua, toinen totuuden liekkiä.

Björkudden, jossa Topelius asui 20 viimeistä elinvuottaan, sijaitsee Sipoossa. Joka vuosi tammikuussa järjestämme Topeliusviikon. Sen ohjelmaan kuuluu seminaari, jossa hänen tuotantoaan esitellään eri näkökulmista. Aiheina on ollut mm. Topelius journalistina, kauhuromantikkona, lastenkirjailijana, Topelius Euroopassa sekä Topelius ja naiset. Koululaisille järjestetään Mini-Topelius kirjoituskilpailu. Tänä vuonna heille annettiin palkinnoksi kaunis juhlavuoden mitali. Opetusministeriön nimittämän juhlavuoden toimikunnan jäsenenä olen voinut todeta miten suurella innolla joka puolella maata järjestetään Topelius-juhlia, seminaareja ja näyttelyitä. Toimikunnan tämän hetken keskeisin tavoite on saada hänen kootut teoksensa julkaistuksi. Lähiaikoina on myös tarkoitus perustaa Topelius-seura edistämään hänen tuotantonsa tutkimusta ja lisäämään sen tuntemusta.

Topeliuksen juhlavuoden toimikunnanvarapuheenjohtaja ja Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja.

Laura Finne-Elonen

Hörs människans röst på EU:s regeringskonferens?
-Vasabladet mars1996

Försämras kvinnornas ställning i Peking
-HBL Under strecket augusti 1995 1/4, 2/4, 3/4, 4/4

Familjens år - barnets år?
-Vasabladet maj 1994

Mannen med papperskassen -Vasabladet 8.91994

Familjenger styrka
-HBL 9.5.94 Under strecket

Minun Topeliukseni
-Kalevalaisten naisten liiton jäsenlehti Pirta 1/1998

Ministeriö syrjäytti naiset Emu-työryhmästä
-Mielipidesivut Helsingin sanomat 15. tammikuuta 1997

Naisten osuus maanpuolustustyössä
-Maanpuolustus-lehti : Juhlanumero- Suomi 80 vuotta

Nuoret ja eläkeläiset tärkeä voimavara
-Mielipide-sivu Kaleva 4.1.1996:

Työntekijöille samat mahdollisuudet
-Hs mielipidesivu 19.8.1995

Avohoitoon heitteille? (mies ja paperikassi)
-HS Mielipidesivu 10.9.1994

Kenelle lapset kuuluvat?
-Iltasanomat 13.5.1994

Lapsi kaksikielisessä kulttuurissa
-Lastenkulttuuri-
julkaisu Tyyris Tyllerö 4/94

Huonontuvatko naisten ihmisoikeudet - Mistä Pekingissä on kyse?

Tiede varhaiskasvatuksessa syventää päivähoidon sisältöä
-STAKES: Dialogi : Lapsi ja tiede