Linkit VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN SUULLINEN KÄSITTELY  6. - 8. 2. 2001 Suullinen käsittely pidettiin Pelkosenniemellä.  Käsittely oli tarkasti rajattu koskemaan hankkeen edellytyksiä. Ilahduttavaa oli, että biologian opiskelijoiden ainejärjestö Symbioosi ry, pienen Kokonaavalla sijaitsevan lohkotun määräalan omistaja, oli valmistautunut kokoukseen erinomaisesti ja toi arvokkaan lisän argumentaatioon Vuotoksen allasta vastaan. Ruotsin korkein ympäristöviranomainen oli lähettänyt kaksi edustajaansa kokoukseen, lisäksi Norrbottenin lääninhallituksesta oli yksi edustaja ja Ruotsin pohjoisimman läänin luonnonsuojelijoita edustivat Haaparannan luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja, Norrbottenin läänin luonnonsuojeluyhdistyksen edustaja ja lisäksi Per Lundbäck. Ruotsi vastusti hanketta! Perämeren pohjukan kaloissa on jo nyt korkeammat elohopeapitoisuudet kuin etelämpänä, Perämeren pohjukan luonto on haavoittuva ja hanke Ruotsin viranomaisten mukaan uhkaa ainutlaatuisia arvoja sielläkin. Kemijoki Oy kiisti Ruotsin asianosaisuuden. Sen päättää Vaasan hallinto-oikeus pääasianratkaisun yhteydessä. Ympäristöministeriö, Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Symbioosi ry, Vuotoksen Voima Oy ja monet yksittäiset asianosaiset pitivät hanketta vesilain 2. luvun 5. §:n mukaisena hankkeena, joka täyttää ehdottomat rakentamiskiellot. Alue täyttää Natura 2000-kriteerit ja EU:n komissio onkin haastanut Suomen EU-tuomioistuimeen lintudirektiivin noudattamattomuuden vuoksi, erikseen mainiten Kemihaaran suot.  Suomi on saanut virallisen huomautuksen vesioikeuden päätöksen jälkeen EU-komissiolta, koska tärkeän lintualueen hukuttava hanke Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseksi on saanut luvan. Suomi on vastannut ao. asiakirjoihin Naturaprosessin ja myös vesioikeusprosessin olevan kesken. Kemijoki Oy oli hankkinut jälleen uuden lintulausunnon (Lasse J.Laine 2000), jossa nyt verrattiin nk. Vuotosalueen lintuarvoja lähialueen soiden lintuarvoihin - ja asetettiin ne tavallaan vastakkain. Jo vesioikeuden suulliseen kokoukseen saatiin tärkeä asiakirja. Eläintieteen dosentti, linnustonseurantojen johtaja Risto A.Väisänen ja FK, tutkija Esa Lammi ovat pitäneet lausunnossaan nk. Vuotosaluetta erittäin arvokkaana lintujen pesimäalueena tarkkojen luontoselvitysten perusteella Ko. tutkijoiden yhdessä Pertti Koskimiehen kanssa tekemää lintuatlasta "Muuttuva pesimälinnusto", Otava, Helsinki 1998, on Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Olli Nenonen käyttänyt nk. Vuotosalueen lintuarvojen vähättelylähteenä ja nyt siis ko. kirjan kaksi tekijää antavat aivan toisenlaisen kuvan asiasta. Nyt sekä yleisen edun valvoja, ympäristöministeriö, että todistajana 6/2/2001 tilaisuudessa esiintynyt emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi korostivat nimenomaan tämän suistoalueen soiden kokonaisuuden arvoa valtakunnallisesti ja Euroopan mittakaavassa niin kasvien kuin muidenkin eliölajien elinympäristönä. Etenkin linnut ovat olleet esillä prosessin kuluessa, mutta myös muut arvot pitää muistaa. Nk. Vuotosalueen kohteet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Luiron alueen suot, Kairanaapa ja Kilpiaapa. Usea asianosainen ja lausunnonantaja oli arvioinut Lasse J. Laineen tutkimusta (ks.yllä) ja löytänyt sieltä paljon virheitäkin. Arto Keto-Tokoi ja Vapakalastajat Vastaisku ry olivat arvioineet tutkimuksen tarkasti ja jättivät kirjallisen kannanoton lausunnosta. Suomen Luonnonsuojeliiton asianainen Pirjo-Riitta Oinaala toi tilaisuuteen Ruuhijärven todistelulausunnon(myös kirjallisena) lisäksi kolme lausuntoa: lausunnon antaneet Mauri Leivo (Bird Life:n IBA-koordinaattori), eläintieteen dosentti, linnustonseurantojen johtaja Risto A.Väisänen ja lintumatkajärjestäjä Dick Forsman pitivät aluetta nimenomaan kokonaisuutena arvokkaana, eikä soita pidä missään nimessä asettaa vastakkain ympäröivien soiden kanssa. Ne tukevat ja ovat välttämättömiä toisilleen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Symbioosi ry jätti akatemiaprofessori Ilkka Hanskilta lausunnon, jossa hän metapopulaatioteorian avulla osoitti kokonaisuuden arvon uhanalaisille eliöille. Pienetkin uhanalaisten eliöiden(esim. kasvit) elinympäristöt vaikuttavat toisiinsa ja yhden hävittäminen voi tuhota toisen tai useamman. Ison elinympäristön(Vuotosalue) tuhoaminen heijastaisi häviämisvaikutuksen vielä laajemmalle. Vaikutukset paikkakunnan elinkeino-oloihin 1. Poroelinkeino: Oraniemen paliskunta oli kutsunut todistajaksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikion, jolla on sekä käytännön poronhoidon että porotutkimuksen kokemusta kosolti. Hän esitti konkreettisesti, kuinka Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat pirstoneet Lapin paliskunnan laitumet ja kuinka porot häiriintyvät laidunkierron katkettua ja vaeltavat hyvin pitkiä matkoja vieraisiin palkisiin. Vesirakentaminen Kemijoen vesistössä on vienyt poroelinkeinon suuriin vaikeuksiin kaikissa itäisissä paliskunnissa: jäätymättömät väylät Kitisellä ja alisella Kemijoella estävät vesistön ylikulun. Laajat tekoaltaat Lokka ja Porttipahta sekä suuret säännöstellyt luonnonjärvet Suolijärvi ja Kemijärvi ovat hukuttaneet laajat laitumet ja muodostaneet ylikulkuesteitä osaltaan. Vanhoja korvauskiistoja myös sivuttiin ja tuli selväksi, että vesivoimayhtiö ei ole koskaan tunnustanut vesivoimarakentamisen haittoja poroelinkeinolle kuin murto-osalta siitä, mitä ne poronhoidon näkökulmasta todellisuudessa ovat. Vaasan hallinto-oikeus sai todella laajan "tietopaketin" poroelinkeinon uhkista, kun lisäksi kuultiin kahta muuta todistajaksi kutsuttua (poromies Martti Vuontisvaara ja porotalousneuvoja Taisto Pohjanvesi), joista toinen oli jäävi todistamaan Oraniemen paliskunnan poronomistajana - mutta häntä silti kuultiin. 2. Kalastus Keski-Lapin ammattikalastajat ry:n puheenjohtaja Jouni Yliriesto oli todistamassa ammattikalastusoloista Lokalla ja Porttipahdalla. Kemijoki Oy vertailee suunnitellun Vuotoksen altaan kalastoa ja kalastuselinkeinomahdollisuuksia näihin altaisiin, vaikka Kemijärvi 7 metrin säännöstelyineen olisi parempi vertailukohta (Vuotoksella suunniteltu 8 metriksi). Saatiin kuulla, että kymmeniä miljoonia markkoja on laitettu yhteiskunnan varoja infrastruktuuriin altaiden kalastuksen kehittämiseksi. Yksittäiset kalastajat investoivat 300000 - 500000 markkaa itse - ja vaikeuksia tuli jo muutaman vuoden kuluttua. Nyt on tilanne sellainen, että rekisteriin oikeutettuja ammattikalastajia on kymmenkunta ja entinen pääasiallisen toimeentulon tuoja peled-siika on loppunut ja pientä vaellussiikaa (noin 200 g) pyydetään 35 millimetrin verkoilla. Tällöin verkkotappiot ovat suuret, koska ko. siika oleilee pohjan lähellä ja siellähän ovat kannotkin! Pääasiallinen saaliskala Lokalla on vaellussiika ja Porttipahdalla hauki, mutta vaikeuksia on. Yliriesto kertoi eniten investoineiden kalastajien kokeneen pakkohuutokauppoja, velkasaneerausta jne ja kertoi ennustettavuuden altaiden kalastusoloissa olevan huonon. Säännöstellyllä luonnonjärvellä, Kemijärvellä, ovat siikaistutukset ym. istutukset epäonnistuneet itse järven kalakannan osalta. Merkattuja taimenistukkaita on pyydetty Tukholman edustalla... Raju säännöstely johtaa kalojen alasvaelluksiin, eikä ammattikalastus ole onnistunut. 3. Maa - ja metsätalous 4. Matkailu Harvinaisena luonnonympäristönä ylisen Kemijoen suistoalue suurjokiluontoineen, aapasoineen, harjujaksoineen on valmis matkailukohde, ilman kummempia ihmisen tekemiä reittejä tms. Hiljaisuusmatkailu aidossa kulttuuri-ja luontoympäristössä tullee jatkossa arvoonsa. Lintu- ja luontomatkojen järjestäjät Finnature Oy ja jo lintumatkoja alueelle järjestänyt Dick Forsman pitivät lausunnoissaan nk. Vuotosalueen kohteita erittäin arvokkaina ja helpon saavutettavuutensa takia erinomaisena lintumatkakohteena ja Finnature aikoi laajentaa toimintaansa sinne. Arvioissaan Finnature laski saatavan 600 yöpymisvuorokautta paikkakunnalla pelkästään heidän toimestaan. Yleisen terveydentilan vaarantuminen: Suullisessa käsittelyssä toistettiin sairauskertomustiedot, joiden mukaan vielä 11 vuoden kuluttua Porttipahdan täyttämisestä on löytynyt elohopeamyrkytysarvoja kahden , Porttipahdan altaan kalaa syöneen henkilön verestä.  Toinen potilas (nainen) oli hakeutunut oireiden vuoksi vastaanotolle ja vaatinut elohopea-arvojen mittaamista.  Naisen myrkkypitoisuus ylitti normaaliarvon lähes kuusinkertaisesti ja kontrolliin kutsutun miehen arvot ylittivät normaaliarvot peräti 16-kertaisesti ja altistuneiden arvotkin 5-kertaisesti. Miehen sairaushistoriassa esiintyi tyypillisiä elohopea-myrkytystauteja. Kalan syönnin lopettaminen sai aikaan arvojen alenemisen eli on selvää, että elohopea on peräisin syödystä Porttipahdan altaan kalasta. Kemijoki Oy:n edustajan mukaan näin on osoitettu, että valistus poistaa elohopean terveysvaaran... Elohopea on kiistatta myrkky, joka aiheuttaa vahinkoa keskushermostossa, mutta myöskin muissa elimissä (vrt. Minimata-tauti). Uudet selvitykset antavat hälyttäviä tuloksia siitä, että elohopean vaikutukset kasvaviin sikiöihin ja pieniin lapsiin ovat aikaisemmin tiedettyäkin voimakkaampia; tietoisesti Kemijärvellä on kehotettu odottavia äitejä olemaan syömättä Kemijärven petokaloja. Elohopean saastuttamat kalat joutuessaan elinkiertoon ovat uhka niitä syöville eläimille, esim. merikotkille, joita Kemijoki Oy arvostaa ympäröivien soiden uhanalaisena lajina... Merikotka ei kuulu alueen alkuperäisiin lintulajeihin. *** Lisäksi jo muutamana kesänä suunnitellun altaan alapuolisessa Kemijärvessä on esiintynyt sinilevämassaesiintymisiä.  Katselmuskirjassakin osoitettu rehevöitymisnousu lisää ko.riskiä.  Myrkyllinen sinilevä on terveysriski.   *** Säännöstely humppauttaa kaivoja ja saa maaperän myrkyt (esim. maataloudesta peräisin olevat nitraatit yms.) suodattumaan kaivoveteen ja tästä muodostuu karsinogeenisena aineena terveysriski.  Kaivon omistaja ei välttämättä tiedä kaivonsa saastuneen.  Tätä on jo tapahtunut Kemijärvellä. *** Pienilmaston muuttuminen arktisella alueella voi aiheuttaa esimerkiksi hengityselinsairaille uusia terveysriskejä.   *** Pitkäaikainen allasuhka on jo hajoittanut yhteisön ja näin ollut suuri riskitekijä yleiselle terveydentilalle.  Mitä tasapainoisempi mieli, sen tasapainoisempi ja terveempi ihminen on.  Tämä on pääsääntö. *** Säännöstelystä aiheutuvat arvaamattomat sulapaikat jäällä aiheuttavat hukkumisuhan eli suorastaan kuolemanvaaran.  Säännöstelyn aloittamisen jälkeen on Kemijärvellä tapahtunut sellaisia hukkumisia, jotka suurella todennäköisyydellä johtuvat sulapaikkojen esiintymisestä odottamattomassa paikassa. *** Maiseman muuttuminen vesijättömaineen keväisin ja pitkälle kesään vaikuttaa myös mielen maisemiin ja mielenterveyteen. *** Lokan altaan allasevakkoja on jonkun verran tutkittu retrospektiivisesti (takautuvasti) ja todettu jonkin verran lähinnä mielenterveyden häiriöille altistumista (alkoholismia aikuisilla miehilla ja rajatilahäiriötä muuttohetkellä pienissä tytöissä).  Torjuntareaktio kestää vuosikymmeniä ja tämä altistaa sairaudelle.  Tätä aihetta tulisi tutkia, mutta edes elohopeaongelmaa ei ole riittävässä määrin tutkittu. *** Vesioikeuden päätöstä kritisoitiin voimakkaasti terveydentilan vaarantumisen käsittelemättä jättämisestä ja vähättelystä elohopeaongelman vuoksi. Kokonaisvaikutus myös tässä asiakohdassa on ainoa oikea tapa tulkita lakia. Pohjavesiasia käsiteltiin viimeisenä ja todettiin, että nk. Vuotosalueen pohjavesiä ei vieläkään ole kartoitettu kunnolla  ilmeisen tarkoitushakuisesti.  Näin ollen ne kuuluvat luokkaan kolme eli tutkimattomiin Kupittajaa lukuunottamatta. Tämä on yksi käsittämättömyys nk. Vuotosalueeseen kohdistuneessa viranomaistoiminnassa.  Perustelematon Vuotoshanke saa vielä v. 2001 Lapin ympäristökeskuksen pidättymään pohjavesien tutkimisesta.  On "suuri vaara", että harjujakso sisältää hyvinkin rikkaita pohjavesiesiintymiä. Tihkupintoja ja lähteikköjä kuitenkin on tiedossa runsaasti ja oikeudelle esiteltiin karttamateriaalin kera näitä. Pelkosenniemi ottaa edelleen juomavetensä Kupittajan pohjavedenottamosta, jonka pilaantuminen olisi todennäköistä altaan rakentamisen seurauksena. Yleinen tarve ja yleinen etu: Ympäristöministeriö, Suomen Luonnonsuojeluliitto myötäpuolineen, Vuotoksen Voima Oy myötäpuolineen, Symbioosi ry, Vapakalastajat vastaisku ry ja monet muut tahot pitivät hanketta yleisen edun vastaisena eli ehdottomien rakentamiskieltojen mukaisena hankkeena. Kauppa-ja teollisuusministeriö sen sijaan oli muuttanut kantansa ministeri Sinikka Mönkäreen aikana: KTM:n ylitarkastaja Seppo Oikarisen mukaan KTM pitää Vuotoshanketta yleisen tarpeen mukaisena, perusteena uudet sähköntarpeet, etenkin pakkasajan huippukulutusta tyydyttävän säätövoiman tarve ja sähkömarkkinoiden muutokset hankkeelle edulliseen suuntaan. Tämän kannan perustelut eivät vakuuttaneet hanketta vastustaneita tahoja lainkaan. Vielä vesioikeuden suullisessa kokouksessa KTM:n lausunnossa vesioikeudelle koskien sähkön tarvetta ja hinnoittelua käsitellään niitä monia epävarmuutekijöitä, joita sähkömarkkinoiden vapauttaminen on aiheuttanut, mutta todetaan, että edelleen Vuotoksen vesivoimalla on  säätöenergiana merkitystä.  Vuotoksen merkityksen korostamisesta ei voinut silloin puhua. Miten voi lyhytaikainen muutaman tunnin kestävä sähkösaunojen lämmittämiseen tarvittava huippukulutus huippupakkasten aikana muodostaa yleisen tarpeen rakentaa Vuotoksen allas? Kun kyseisen kaltaisen tuotantolaitoksen päästöt niin ilmaan, maahan kuin veteenkin ovat suuremmat kuin on viimeisinä vuosikymmeninä(!) sallittu millekään tuotantolaitokselle. Ja kun vielä hulutettavaksi suunniteltu alue on suurjokisuisto, toinen viimeisistä vapaista suurjoista rajajokien lisäksi. Ja luonnonarvot alueella ovat poikkeukselliset, kuten suullisessa kokouksessa maan parhaiden asiantuntijoiden toimesta osoitettiin. ***  Kemijoki Oy on valittanut vesioikeuden päätöksestä nimenomaan sillä perusteella, että hanke on yleisen tarpeen vaatima, ei riitä siis lupa intressivertailun perusteella. Maa-ja metsätalousministeriö piti hanketta ILMEISESTI yleisen tarpeen mukaisena.  Nk. Kelukosken kestitysjutussa osaltaan tutkittavana ollut vesiylitarkastaja Esko Vähäsöyrinki esiintyi edelleen MMM:n edustajana ja hänestä tehtiin heti läsnäolijoiden toteamisen jälkeen esteellisyysväittämä. Oikeus totesi, että MMM:llä on ollut oikeus valita Vähäsöyrinki edustajakseen.   *** MMM:n perustelu tulvasuojelusta ei vakuuttanut. Rovaniemi muodostaa tulpan kevättulvissa ja kokouksessa oltiin sitä mieltä, että Rovaniemen tulvat pitää estää ruoppauksilla siellä ja kosteikkojen ennallistamisella. Kävi ilmi, että Kemijärven padot ja penkereet ovat uhan alla jo 50 - 75:n sentin ylärajan ylityksillä. Tämä tuli yllätyksenä ja patoturvallisuusriskin parantamista vaadittiin - lisääntyvä kesätulvauhka on olemassa myös Suomessa ilmaston lämpenemisen seurauksena. Kemijärven täyttymiskäyrät esiteltiin hankkeen vastustajien toimesta ja samalla nähtiin Kemijoki Oy:n tilastoista, että neljänä kesänä 90-luvulla on vältytty ohijuoksutuksilta Kemijärven alapuolisessa Seitakorvassa kokonaan ja muutenkin ohijuoksutusmäärät ovat olleet kokonaiskäsittelyyn nähden vähäiset. Kemijoki Oy:n edustaja todisti, että nimenomaan voimataloudellisesti yhtiö toimii optimaalisesti eli kaikki on toiminut suunnitelmien ja laskelmien mukaan... Siksipä ei pitäisikään puhua moninaiskäytöstä ja ympäristöarvojen huomioonottamisesta Vuotoshankkeen tai muidenkaan hankkeiden kohdalla. Tulva-asioita käsiteltiin useissa kannanotoissa , jossa tuotiin esille tulvavahingot nimenomaan rakennetuissa vesistöissä, etenkin Ruotsin viime kesän tulvia muisteltiin.  Rovaniemellä ja monissa muissa kunnissa on rakennettu aivan liian matalalle ja näin aiheutettu tulvavaara.  Tulvasuojelua korostettiin. Aikaisemman vesivoimarakentamisen aikoihin oli itsestään selvää, että tulvaluukut tehdään sitä varten, että kevättulvavedet ohijuoksutetaan.  Se oli luonnollista. Nyt Kemijoki Oy pyrkii pääsemään kokonaan eroon perusjuoksutuksista eli väkivalloin muuttamaan koko Kemijoen vain voimatalouden tarpeisiin. *** Kesätulva rakennetussa vesistössä on aina vaarallinen ja tässä kysymyksessä MMM:n edustaja tai yhtiön edustaja eivät pystyneet antamaan tyydyttävää vastausta.